Näin kirjoitat hyvän pressitiedotteen

Millainen pressitiedote herättää toimittajien kiinnostuksen ja ylittää uutiskynnyksen? Tämä koulutus paljastaa hyvän pressitiedotteen salat. Kahden tunnin aikana opit kirjoittamaan, kohdentamaan, ajoittamaan ja jakelemaan tiedotteen oikein. Lisäksi käymme läpi yleisimpiä virheitä, joita tiedotteessa kannattaa välttää.

Tavoite

Koulutuksen avulla osallistujat oppivat laatimaan nykyistä parempia pressitiedotteita, jotka ovat toimittajille käyttökelpoista materiaalia uutistyössä ja erottuvat niistä sadoista tiedotteista, joita toimittaja saa päivittäin. Koulutuksessa käydään läpi paitsi erinomaisen tiedotteen tunnuspiirteitä, myös uutismedian toimintaperiaatteita ja käytäntöjä, jotka tiedotteen tekijän on hyvä ymmärtää. Tavoitteena on, että koulutuksen käytyään osallistujalla on onnistuneen tiedotteen edellyttämät tiedot ja taidot.

Kenelle

Koulutus on tarkoitettu tiedottajille ja muille ammattiviestijöille sekä myös sivutoimisille viestijöille, joiden toimenkuvaan mediatiedottaminenkin kuuluu. Osallistujalla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta tiedotteen kirjoittamisesta. Hänellä tarvitsee olla vain halu tai tarve kehittää osaamistaan.

Vaativuustaso

Taso 1: Perustaso – Osallistujalta ei vaadita aiempaa tietoa aiheesta.

Koulutuksen sisältö

Osa 1. Hyvän pressitiedotteen keskeisimmät tunnusmerkit

• Tässä johdanto-osiossa käydään tiiviisti läpi hyvän tiedotteen tärkeimmät ominaisuudet. Näitä pääasioita syvennetään ja havainnollistetaan koulutuksen myöhemmissä osioissa muun muassa monenlaisten esimerkkien avulla.

Osa 2. Tiedotteen rakenne

• Tässä osiossa esitellään onnistuneen tiedotteen tyypilliset elementit: koukuttava otsikko, aiheeseen peremmälle johdattava ingressi, sujuva ja ymmärrettävä leipäteksti, alateemoja avaavat väliotsikot ja niin edelleen.

Osa 3. Tiedotekieli

• Tässä osiossa puhutaan siitä, millaisella suomen kielellä tiedote kannattaa kirjoittaa – ja mitä kielellisiä sudenkuoppia kirjoittajan on parasta varoa.

Osa 4. Liitteet

• Tiedotetekstiä havainnollistava liitemateriaali (valokuvat, kuvitus ja grafiikka, video ja muu aineisto) voi auttaa tiedotetta ylittämään uutiskynnyksen. Tässä osiossa perehdytään siihen, miten erityyppisiä liitteitä kannattaa missäkin tapauksessa tuottaa ja hyödyntää.

Osa 5. Tiedotteen jakelu

• Maksullinen tiedotejakelupalvelu, tavallinen sähköposti, omat some- ja verkkoalustat vai kenties perinteinen paperikirje? Viimeisessä osiossa paneudumme niihin keinoihin ja välineisiin, joilla tiedote voidaan toimittaa vastaanottajalleen. Lisäksi puhutaan tiedotteen ajoituksesta ja kohdentamisesta, eli milloin ja kenelle se kannattaa lähettää.

Avainsanat

viestintä, PR, tiedottaminen, tiedotus, mediaviestintä, tiedote

Kouluttajakuvaus

Kouluttajana toimii viestinnän asiantuntija, viestintäkouluttaja ja tietokirjailija Jaakko Kilpeläinen. Hän on toiminut kymmenisen vuotta erilaisissa yritys- ja yhteisöviestinnän tehtävissä, muun muassa viisi vuotta Journalistiliiton tiedottajana. Tätä ennen Kilpeläinen työskenteli pitkään toimittajana ja vastaanotti noina vuosina tuhansia eritasoisia tiedotteita.

Työhistoriansa ansiosta Kilpeläinen ymmärtää, millainen tiedote palvelee toimittajaa – ja millainen ei. Tiedotteen laatimiseen ja muihin mediaviestinnän osa-alueisiin valmentaa myös Kilpeläisen tietokirja Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä (Alma Talent 2020). Nykyään hän pyörittää mediaviestintään erikoistunutta Näkyy ja Kuuluu -viestintätoimistoa.