Suomessa on satojatuhansia työssäkäyviä päihderiippuvaisia. Sekakäyttö on nykyisin hyvin yleistä. Myös peliriippuvaisten määrä on suuri ja peliriippuvuus onkin koko ajan kasvava ongelma. Haasteena on, että näiden sairauksien luonnetta ei ymmärretä. Tämä koulutus tarjoaa käytännön työkaluja siihen, kuinka voimme ymmärtää, kuinka tavallinen työssäkäyvä perheenäiti tai -isä, pidetty työntekijä, sinä tai minä voimme olla päihde- ja/tai peliriippuvaisia. Lisäksi koulutus tarjoaa työkaluja siihen, kuinka voimme puuttua omassa roolissamme päihdeongelmaan, oli se kenellä tahansa työyhteisön jäsenellä.
Tavoite
Riippuvuus on etenevä aivosairaus ja siihen pitää puuttua nopeasti ja ohjata riippuvainen vaikuttavaan hoitoon. Usein riippuvainen ja lähellä olevat perustelevat, että riippuvuussairaus ei ole todellinen, koska riippuvainen käy töissä ja voi olla hyvin merkittävässä asemassa. Työnteko ei kuitenkaan estä riippuvuuden etenemistä ja siksi tämä koulutus tarjoaakin tietoa ja keinoja siihen, miten ongelmaan puututaan ja mitä sen jälkeen tehdään.
Kenelle
Tämä koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työnantajan edustajille, mutta soveltuu kaikille muillekin, jotka tahtovat saada tietoa ja keinoja päihdeongelmaan puuttumiseen työyhteisössä ja sen jälkeisiin toimenpiteisiin.
Koulutuksen sisältö
Miksi päihdeongelmaan kannattaa puuttua?
- Kyse on sairaudesta, johon on tarjolla hoitoa
- Puuttumisen myönteiset vaikutukset työarjessa
Päihdesairauden tunnistaminen
- Millainen sairaus on päihde- ja/tai peliriippuvuus?
- Miten riippuvuus etenee?
- Miten etenevä riippuvuussairaus alkaa näkyä työyhteisössä?
- Kuinka oppia havaitsemaan/tunnistamaan riippuvuussairaus riippuvaisen käytöksestä työelämässä?
- Kuinka asian voi ottaa puheeksi?
- Miten ja kuka voi motivoida päihdeongelmaista vastaanottamaan apua?
Oikeudelliset ohjeet, kun epäillään työyhteisön jäsenen päihdeongelmaa
- Työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
- Päihdeohjelman merkitys ja hyödyntäminen
- Puheeksiotto ja keskustelumuistiot oikeudellisina työkaluina
- Päihdeongelmaisen työyhteisöroolin vaikutus? Mitä jos hän on johtaja?
- Esihenkilön, alaisen, kollegan, työsuojelupäällikön ja henkilöstön edustajan käytännön askelmat
- Päihdeyhdyshenkilön rooli
- Mitä jos päihdeongelmainen kiistää päihdeongelman?
- Mitä jos päihdeohjelmaa ja hoitosopimusta noudatetaan? Mitä jos ei?
- Poissaolot töistä: palkallisina vai palkatta?
- Rikoksiin syyllistyminen tai rikosepäilyt
- Erityiskysymykset, kun päihdeongelmainen on etätöissä
- Päihdeongelmaisen työ- tai virkasuhteen päättäminen viimesijaisena keinona
- Onko kaikki muut keinot jo käytetty? Tarkistuslista
Avainsanat
päihdeongelma, puuttuminen, puheeksiotto, sairaus, päihderiippuvuus, hoitoonohjaus, hoito, peliriippuvuus
Kouluttajakuvaus
Kouluttajina toimivat Avominnen toimitusjohtaja, HT, TtM, MBA Maarit Harju sekä juristi ja työyhteisövalmentaja Katariina Sorvanto KataKoski Oy:sta. Maarit on ollut yli 15 vuotta johtajana terveydenhuollon organisaatioissa ja kunnissa. Nykyisin Maarit toimii Avominnen toimitusjohtajana. Maaritin erityisosaamista on esihenkilön näkökulma hoitoon ohjauksissa ja päihdesairauden vaikutuksista työyhteisöihin sekä ymmärrys siitä, miten päihderiippuvuus vaikuttaa läheisiin ja ympäristöön.
Toinen kouluttaja, Katariina on saanut erinomaista palautetta käytännönläheisestä kouluttamisotteestaan. Katariinalla on pitkäaikainen kokemus kuntasektorilta niin asiakastoimeksiantojensa kuin kunnallisten luottamustoimiensakin kautta.