Enemmistö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista ovat kokeneet kyselyjen perusteella eettistä ja psykososiaalista kuormitusta työssään. Eettistä kuormitusta koetaan esimerkiksi silloin, kun työntekijä joutuu toimimaan ammattietiikkansa vastaisesti kiireen vuoksi. Kuormitus heikentää työntekijän työhyvinvointia ja työkykyä, minkä vuoksi kuormitustekijöiden hallinta ja voimavaratekijöiden tunnistaminen on sosiaali- ja terveysalalla välttämätöntä. Koulutuksessa käydään läpi työkaluja kuormitustekijöiden tunnistamiseen ja kehittämistoimenpiteiden keskittämiseen sekä arvioimiseen.
Tavoite
Koulutuksen jälkeen osallistujalla on kyky tunnistaa psykososiaalisia ja eettisiä kuormitustekijöitä sosiaali- ja terveysalalla sekä sen vaikutuksia henkilöstöön. Lisäksi osallistuja osaa valita sopivia kehittämistoimenpiteitä kuormituksen hallintaan sekä arvioida ja seurata kehittämistoimenpiteiden onnistumista.
Kenelle
Koulutus sopii sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille, HR-henkilöstölle ja esihenkilöille.
Koulutuksen sisältö
- Psykososiaalinen ja eettinen kuormitus sosiaali- ja terveysalalla – Mitä se on ja mistä se muodostuu?
- Millaisia vaikutuksia haitallisesta työkuormituksesta voi olla yksilölle ja työpaikan toiminnalle?
- Miten haitallisia kuormitustekijöitä ja työn voimavaratekijöitä voi tunnistaa omalla työpaikalla?
- Miten tunnistaa ne tekijät, joihin kehittämistoimenpiteitä kannattaa keskittää?
- Millaisia kehittämistoimenpiteitä voisi käyttää?
- Miten valittuja kehittämistoimenpiteitä voidaan arvioida ja seurata työpaikalla?
Avainsanat
terveydenhuolto, sosiaalihuolto, työhyvinvointi, psykososiaalinen kuormitus, eettinen kuormitus
Kouluttajakuvaus
Kouluttajana toimii Kaija Ojanperä, johtava asiantuntija Työturvallisuuskeskuksesta. Koulutukseltaan Ojanperä on sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri.