Hyvinvointi laitteiden armoilla

Alkuperäinen julkaisu lehdessä Myynti ja Markkinointi 4/2020
Teksti: Eemeli Sarka.
Kuvat: Omnipress / Eemeli Sarka.

Yhteiskunnan ja työelämän nopealla digitalisoitumisella on monenlaisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Omia digitaalisia käyttötottumuksia kannattaa tarkastella ja laitteiden kanssa vietettyä aikaa seurata.

Se, millä tavalla digitaaliset palvelut vaikuttavat ihmisiin, on lähtökohta digitaalisesta hyvinvoinnista puhumiselle.

– Ennen koronaa digitaalinen hyvinvointi vaikutti nousevan tänä vuonna isoksi teemaksi sosiaaliseen mediaan liittyen. Pandemia kuitenkin syrjäytti hyvinvoinnin aiheena, kun sosiaalisesta mediasta tuli ainoa tapa olla yhteydessä muihin ihmisiin, Esa Riutta kertoo.

Riutta työskentelee kouluttajana it-koulutuksia tarjoavalla Wistecillä. Lisäksi hän vastaa yrityksen verkkokoulutusten kehittämisestä.

Oman digitaalisen hyvinvoinnin arvioinnin voi aloittaa helposti tarkastelemalla asennetta ja tuntemuksia, joita laitteiden käyttäminen aiheuttaa: ahdistaako tietokoneen tai puhelimen käynnistäminen vai tuleeko liiankin innostunut olo, kun pääsee leikkimään laitteella. Molemmissa ääripäissä on haittansa.

Etätyökalut haltuun

Tänä vuonna etätyöt ja niihin liittyvät hankaluudet ovat olleet pinnalla digitaalisesta hyvinvoinnista puhuttaessa. Digitaalinen stressi on monelle niin sanotusti hallitsematonta stressiä. Hallittavissa oleva kiire ei ole niin kuormittavaa kuin jatkuva tulipalojen sammuttaminen, joksi digitaalisia haasteita voisi kuvata.

Jos tietokonetta avatessa huomaa ahdistuvansa tai sen avaamista koettaa jopa vältellä, suhde laitteisiin ei ehkä ole kaikkein terveimmällä pohjalla. Myös yleiset stressin oireet, kuten univaikeudet ja yleinen kärttyisyys, voivat juontaa juurensa digitaalisista ongelmista.

Paras lääke digitaaliseen stressiin on sen aiheuttajien eliminointi. Aiheuttajia on yleensä kahta tyyppiä.

Usein laitteiden äärellä saatetaan olla liian tiiviisti pitämättä lainkaan taukoja. Taukoja tulisi valvoa itse ja pitää niitä päättäväisesti.

Toinen stressin aiheuttaja on puutteelliset digitaaliset taidot. Tietokone ahdistaa, kun ei ymmärrä sitä tai sen ohjelmia eikä hallitse niitä kunnolla.

– Jokainen kerta, jolloin joutuu vääntämään ohjelmien kanssa, aiheuttaa stressiä. Etenkin puutteelliset taidot etätöihin liittyvissä sovelluksissa, kuten Teams, Slack tai Zoom, tuottavat ongelmia. Näitä sovelluksia joutuu käyttämään päivittäin, jolloin omaan työhön kiinni pääseminen on aina taistelun takana, Riutta sanoo.

Erityisesti tämänkaltaisten ohjelmien opetteluun kannattaa panostaa, sillä sen jälkeen työajan voi käyttää itse työhön.

Riippuvuutta laitteista

Laitevalmistajat ja sovellusten tekijät ovat myös kiinnittäneet huomiota digitaaliseen hyvinvointiin, mutta eivät välttämättä täysin vilpittömästi.

– Sovellusten tekijöiden kannuste siihen, että he saisivat minut vähentämään palvelun käyttöä, on kuitenkin hyvin ohut. Esimerkiksi suuri osa somepalveluiden ilmoituksista on turhaa sisältöä, jonka tarkoituksena on vain antaa käyttäjälle pavlovilainen reaktio, että ”hei muistatko somen, mennääs takaisin sinne someen”, Riutta sanoo.

Laitteilla on todella suuri rooli tämänhetkisessä kiire-epidemiassa.

– Älypuhelimia käytetään keskimäärin kahdesta viiteen tuntia päivässä. Jos päivästä käyttää viisi tuntia älypuhelimella, miksihän meillä on kiire? Älypuhelinten sovellukset onkin rakennettu usein addiktoiviksi, ja siihen olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota, Riutta muistuttaa.

Ahdistava tietoturva

Etätöiden ja digitaalisessa maailmassa elämisen yleistyminen korostaa tietoturvan merkitystä.

Peruskäyttäjälle tietoturvastressiä saattaa aiheutua siitä, että ei kunnolla ymmärretä, miksi tietoturvaan liittyvät toimet ovat tärkeitä. Tietoturvaan liittyvät prosessit tulevat usein ulkopäin määrättyinä esimerkiksi työnantajalta, jolloin ne näyttäytyvät vain ylimääräisinä askelina ja hidasteina työnteossa.

– Toisaalta on myös toinen ihmisryhmä, joka on selvittänyt enemmän tietoturvaan liittyviä asioita. Koko internet alkaa vaikuttamaan turvattomalta ja sovellusten käyttö aiheuttaa stressiä vain siksi, että on koko ajan huolissaan tietojensa varastamisesta, Riutta kertoo.

Jos kaikki elämämme osat ovat digitaalisessa maailmassa, meillä on myös paljon enemmän menetettävää. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että käyttämämme laitteet ovat ajan tasalla ja käytämme tietoturvallisia tapoja päästä niihin. Esimerkiksi salasanasovellukset helpottavat elämää.

– Toinen keino on kaksivaiheisen tunnistautumisen hyödyntäminen mahdollisimman monessa paikassa. En voi tarpeeksi korostaa sen tärkeyttä, sillä liian harva sitä käyttää, vaikka se on tarjolla monissa peruspalveluissa, Riutta painottaa.

Apua osaamisen kehittämiseen

Älä jää yksin pähkimään ajanhallinnan hankaluutta, digitaitojen petraamista tai tietoturvan kiemuroita, vaan kehitä osaamistasi kokeneiden kouluttajiemme ohjaamana.

Tutustu Wistecin koulutustarjontaan ja ilmoittaudu mukaan!