Koulutuksen ja työllisyyden näkymät kulkevat samoilla linjoilla

Terveisiä Helsingin kauppakamarin Koulutus- ja työllisyysvaliokunnasta! Tai tarkemmin sen alaisuudessa toimivasta Ennakointikamarista, jonka tehtävänä on nimensä mukaisesti ennakoida erilaisia trendejä.

Marraskuussa 2020 pidetyssä valiokunnassa saimme perusteellisen katsauksen koulutus- ja työllisyysasioiden tilastofaktaan, kun meille esiteltiin syksyn 2020 Ennakointikamarin tilannekatsaus.

Tässä muutama poiminta mielestäni mielenkiintoisimmista luvuista:

Työvoiman kysyntä Uudellamaalla suorastaan romahti keväällä 2020. Syyskuussa 2020 ilmoitettiin 20 532 uutta työpaikkaa, joka oli 22,8 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi alle 3 kk kestävien työpaikkojen määrä on kasvanut, joka tarkoittaa, että yritykset ovat varovaisia liikkeissään.

Lomautettuja oli toukokuussa 2020 suurimmillaan 62 000, joka oli 43 kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Onneksi syksyyn tultaessa on luku laskenut jo 37 000 henkilöllä, mutta edelleen työttömien työnhakijoiden määrä oli syyskuussa 110 400 henkilöä, mikä oli peräti 60 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

Näitä lukuja vasten voisi toivoa, että minkäänlaisia periaatteellisia tai kuntavaalimenestyksen vuoksi asetettuja keinotekoisia esteitä ei rakenneltaisi työllistymisen ja työllistämisen esteiksi.

Henkilöstön kysynnän kuilut syvenevät

Mielenkiintoinen nyanssi on, että vaikka palvelu- ja myyntityöntekijöiden kysyntä onkin laskenut kolmanneksen, ne ovat myös kysytyin ammattiryhmä.

Mielestäni tämä näyttää hienoa suuntaa siihen, että yritykset eivät ole heittäneet pyyhettä kehään, vaan pyrkivät aktiivisesti hankkimaan asiakkaita. Jos ja kun yritys saa myyntirekrytointiensa kautta lisää bisnestä, on melko selvää, että seuraavaksi tarvitaan lisää väkeä myös tuotantopuolelle.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan henkilömäärät ovat valitettavasti omassa luokassaan käsittämättömällä 76 %:n pudotuksella. En ole alan ammattilainen, mutta totean silti, että yritetään nyt kaikki käyttää mahdollisimman paljon kyseisiä palveluita, että meillä olisi jatkossakin mahdollisuuksia päästä ulos syömään ja yöpymään jossakin tulevilla matkoillamme.

Jatkuvan oppimisen vaatimus kasvaa

Työelämän koulutusvaatimukset kasvavat Suomessa: 42 % tulevaisuuden työpaikoista vaatii ammatillista koulutusta, korkeakoulutusta vaaditaan 56 %:ssa ja kasvavilla aloilla koulutusvaatimus on vieläkin korkeampi. Kovin tutkintokeskeisessä Suomessa on kuitenkin tärkeä ymmärtää, ettei pelkkä maisterien lisääminen riitä.

Työelämä on aina muuttunut eikä paluuta entiseen ole ollut. Esimerkiksi yleistä käsitystä tukien myös Ennakointikamari uskoo, että etätyön määrä jää pysyvästi alkuvuotta 2020 korkeammalle tasolle.

Jo nyt on nähtävissä itseohjautuvuuden, moniammatillisen osaamisen, vuorovaikutus- ja viestintätaitojen, asiakaslähtöisyyden, luovan ongelmanratkaisun sekä esimerkiksi erilaisten digitaitojen hallinnan vaatimusten lisääntymistä.

Omassa arjessani itseohjautuvuus näkyy esimerkiksi siten, että yhä useammin organisaatio tai yritys on valmis hankkimaan ”koulutustarjottimen” jatkuvana, kiinteähintaisena palveluna, jolloin työntekijä voi etsiä tarpeensa mukaiset koulutukset sekä huolehtia itse ilmoittautumisensa ja peruutuksensa. Näin koulutuksista vastaavan henkilön ei tarvitse käyttää aikaansa yksittäisiin koulutuksiin, vaan hän voi keskittyä henkilöstön koulutuskokonaisuuden suunnitteluun ja hallintaan.

Jatkuvaa oppimista ja digitaitojen kehittämistä tukee esimerkiksi Wistecin TaaS-koulutussopimus, joka tarjoaa henkilöstölle monipuolisia tapoja kehittää omaa osaamista joustavasti ja kustannustehokkasti.